Arkisto kuoron esiintymisistä

kevätkonsertti Ritarihuoneella
 
 
 

Ritarihuone Helsingin Kruununhaassa on vakiintunut Kaaderilaulajien vuotuisen kevätkonsertin pitopaikaksi ja voiko sen parempaa paikkaa tähän tarkoitukseen ollakaan!
Keskeinen sijainti, arvokkaan tyylikäs miljöö, sopivankokoinen sali, erinomainen akustiikka
ja mahdollisuus kahvitarjoilun järjestämiseen useista noutopisteistä.
Kun vielä karonkan järjestämiseen soveltuva ravintolakin on löytynyt ihan läheltä, voidaan sanoa, että paikka on lähes täydellinen.
Mikä oleellista, myös uskollinen yleisömme on vuodesta toiseen löytänyt paikalle täyttäen salin kiitettävällä tavalla.

 
  Konsertti aloitettiin keväisin sävelin, oli tuttua ja vähemmän tuttua. Alkuosan erikoisin ja samalla mieleenpainuvin teos oli J Holman "Löylyloitsu", joka bassojen hiljaisesta aloituksesta "terve löyly, terve lämmin" yltyy kaiken pahan manaamiseen pois ihmisen ihosta, Luojan luomasta lihasta! Ja osoitekin on selvä, hiitten hirmuloin sekahan !
Löylyloitsun meno on hurjimmillaan niin vakuuttavaa, että eiköhän se paha saa kyytiä!


Kvartettilauluiksi oli valittu kaksi hyvin tunnettua serenadia, "Kristallen den fina" ja "Gute Nacht". Kvartettilaulu on yksi keskeinen osa mieskuorojen toimintaa ja sen harjoittaminen luo varmuutta laulajiin sekä stemman hallinnan, yhteissoinnin kehittämisen että esiintymisen suhteen.

Konsertin alkupuolisko päätettiin marssisävelin, joista kaksi, "Pohjois-Vienan marssi" ja "Hopeatorvet" oli ensi kertaa mukana kuoron konserttiohjelmistossa.

kuva3p
 

  Konsertin solistit, sopraano Tea Luoto ja basso Jussi Ahvenjärvi johdattelivat kuulijat konsertin toiselle puoliskolle duetollaan "Tääll yksinäni laulelen".

He jatkoivat aarioilla W A Mozartin oopperasta "Taikahuilu".


Viimeisiin tuli myös kuoro mukaan ja pienenä erikoisuutena myös kellopeli osassa
"Tuo soitto niin kaunis - Das klingelt so herrlich".

Sitä soitti 14-vuotias Antti Hemilä Itä-Helsingin musiikkiopistosta.

kuva4p
kuva5p

  Konsertin viimeisenä osana oli mieskuoromusiikkia parhaimmillaan.
Selim Palmgrenin mieskuoroklassikko "Sjöfararen vid milan" viritti sekä kuoron että yleisön herkkään tunnelmaan, joka jatkui kahdessa seuraavassa teoksessa.

Kaaderilaulajat ei kuitenkaan olisi upseerien kuoro, ellei konserttia olisi päätetty kovilla marssisävelillä, "Hakkapeliittain marssi" ja Toivo Kuulan "Nuijamiesten marssi".

Ylimääräisinä kuultiin vielä duettoesitys "Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset" sekä
musiikkineuvos Urpo Jokisen Kaaderilaulajille omistama "Suomi on hyvä maa".
kuva6p
 
 

Pääosa kuorolaisista, mutta myös ystäviä, omaisia ja muuta yleisöä siirtyi karonkkaan lähes kulman takana sijaitsevaan ravintola Pianoon, missä hyvän ruoan ja iloisen yhdessäolon lisäksi laulettiin sopivia karonkkalauluja laidasta laitaan.

Oman merkittävän lisänsä toivat sekä konserttiin että karonkkaan toisen vuosikurssin kadetit, jotka viehättävine daameineen toivat kevääseen niin kiinteästi liittyvää nuoruutta päivän tapahtumiin.

Kuoro sai runsaasti kiitosta mukana olleilta musiikin ammattilaisilta ja suurkuluttajilta, mutta suurin kiitos lankeaa tälläkin kertaa taiteelliselle johtajalle, Matti Orlamolle, joka oli onnistunut rakentamaan, harjoittamaan ja johtamaan monipuolisen ja osin haastavankin ohjelman.

kuva7p