Esittely

Suomalaisten upseerien kuorolauluperinne juontaa kuningas Kustaa III:n
vuonna 1779 Rantasalmelle perustaman Haapaniemen kadettikoulun laulu- ja näytelmäkerhon toiminnasta. Keisarillisessa Suomen Kadettikoulussa Haminassa1800-luvulla voimakkaana elänyt poika/mieskuorolaulu periytyi 1919 perustettuun itsenäisen Suomen Kadettikouluun Helsinkiin. Syksyllä 1850 Haminassa perustettu Kadettikuoro on jatkanut lähes keskeytyksettä toimintaansa jo yli 160 vuoden ajan, mutta lauluharrastuksen jatkamismahdollisuus kadettiajan jälkeen upseerikuoron puitteissa antoi kauan odottaa itseään.

 
piirros 250
 

Eläköön ystävyys! Näin otsikoi Kadettikunnan julkaisu Kylkirauta n:o 4/94 juttunsa, joka kertoi uuden "suurkuoron" synnystä. Sanat luonnehtivat hyvin perustamistilanteen tunnelmia, innostusta ja osanottoa. Ne kertovat myös perustetun kuoron ensimmäisestä laulusta, Vive la compagnie. Hienosti se kertoo yhteenkuuluvuudesta, ammattiveljeydestä ja yhteisistä, ylevistä päämääristä unohtamatta rakkautta, Vive l´amour toistuu joka säkeistössä.

Kuoron nimeksi päätettiin Kaaderilaulajat. Sana kaaderi pohjautuu ranskankielen sanaan cadre (runko) ja tarkoittaa sotalaitosjärjestelmässämme sen vakinaista runkohenkilöstöä, kantajoukkoa. Ranskalaisperäinen sana kadetti, cadet, taas tarkoittaa nuorempaa veljeä, erityisesti Ranskan kunnigasajalla hallitsijan nuorimpia veljiä, joiden elämäntehtäväksi tuli yleensä  sotilaan ja sotapäällikön kunniakas ura kuninkaan sotajoukoissa.

Lokakuun 12. 1994 perustettu kuoro piti jo 22.3.1995 ensikonserttinsa Kadettikoulun juhlasalissa yhdessä Kadettikuoron ja Kaartin Soittokunnan kanssa. Kuoroa johti musiikkineuvos Urpo Jokinen kesään 2003, jolloin hän luovutti taiteellisen johdon toisena laulunjohtajana toimineelle Matti Orlamolle jatkaen itse sävellys- ja sovitustehtävissä. Everstiluutnantti Matti Orlamo toimii myös Kadettikuoron ja Helsingin Faktorilaulajien johtajana sekä Viipurin Lauluveikkojen toisena johtajana. Tasavallan Presidentti myönsi 30.11.2007  Matti Orlamolle Director cantus-arvonimen.

 kotisivuille 4 001 web

Kaaderilaulajien tarkoituksena on kadettien ja upseerien kuorolauluperinteen vaaliminen ja kehittäminen. Samalla kuoro tukee Kadettikunta ry:n maanpuolustusaattellista toimintaa. Sen laulua kilvoittaa isänmaanrakkaus, sotiemme veteraanisukupolven kunnioitus, kadettiveljeys sekä upseeri- ja kavaljeeriperinteen mukainen kauniimman sukupuolen ihailu ja arvostus.

Kaaderilaulajat ry on Suomen Mieskuoroliiton jäsen. Kuoro konsertoi vuosittain useita kertoja sekä yksin että yhdessä muiden kuorojen ja orkestereiden kanssa. Useimmiten kysymyksessä ovat isänmaalliset juhlatapahtumat tai sotilastilaisuudet, jolloin kuoro esiintyy suomalaisen upseerin virkapuvussa. Solisteina konserteissa on esiintynyt laaja kirjo taiteilijoita huippuammattilaisista harrastajalaulajiin. Kuoro on hyvin suosittu esiintyjä myös pienempimuotoisissa tilaisuuksissa, erilaisissa vuosijuhlissa, perhejuhlissa sekä siunaus-ja  muistotilaisuuksissa.

Kaaderilaulajat  esiintyy Virossa  lähes vuosittain. Suomen jatkosotaan osallistuneiden virolaisten vapaaehtoisten,  Suomen Poikien Mieskuoro, Soome Poiste Meeskoor on ollut veljeskuoromme. Konserttimatkoja on tehty myös  mm Unkariin v 2006, Latviaan v 2008 ja Puolaan 2011. Omaa historiaansa kuoro teki kesällä 2012  osallistuessan ensimmäistä kertaa kansainväliseen laulujuhlaan,Tartossa pidettyyyn suureen Balttilais-Pohjoismaiseen mieskuorojen laulujuhlaan tuhansien laulajien mukana. Kaaderilaulajat oli 50 laulajansa voimin  Ylioppilaskunnan Laulajien jälkeen mieslukuisin laulujuhlaan osallistunut suomalainen mieskuoro.
Kuorossa on runsaat 40 jäsentä. Kuoron laulajavahvuus vaihtelee riippuen kadettien mukana olosta. Pääosa laulajista asuu pääkaupunkiseudulla, mutta yhteinen lauluharrastus ja kadettiveljeys saa laulajia mukaan kauempaakin,Turusta ja Lahdesta saakka.

Kunniajäsenikseen kuoro on kutsunut jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin (1905-2004), kenraalimajuri Matti Vanosen (1928-2010), majuri Jouko H Nissisen (1938-2009), everstiluutnantti Juha Kallialan (1929-2017), eversti Esko Niemisen, everstiluutnantti Matti Mattilan, professori Uno Järvelan Tallinnasta (1926-2012), majuri Kaarlo Väänäsen Lahdesta, eversti Heikki Hultin Helsingistä ja apteekkari Liisa Virangon Helsingistä.
Kunnialaulunjohtajaksi kutsuttiin vuonna 2003 musiikkineuvos Urpo Jokinen (1920-2007).
Kaaderilaulajien tunnussävelmä on Urpo Jokisen Kaaderilaulajille säveltämä ja omistama , jalkaväenkenraali  Adolf Ehrnroothin tunnuslauseen mukaan sanoittama SUOMI ON HYVÄ MAA.

Kaaderilaulajien lipussa ja standaarissa ovat kuvattuina Kadettikunnan tunnus, joka on myös upseerin tutkintomerkki sekä Kaaderilaulajien oma tunnus, kultainen äänirauta ja sen päällä kultainen heraldinen ruusu, upseerin arvomerkki. Sekä lippu että standaari ovat komentajakapteeni Tapani Talarin suunnittelemia.

Patentti -ja rekisterihallitus hyväksyi 17.10.2010 kuoron rekisteröidyksi aatteelliseksi yhdistykseksi nimellä Kaaderilaulajat ry.